maanantai 27. huhtikuuta 2015

lauantaiyllätys

Yllätys, totta tosiaan. Lauantaiaamuna hevoslistaa kurkatessani luulin että näen vieläkin unta; mulle oli laitettu hevoseksi Winston, yksi tallin suurimmista hevosista jolla olen mennyt kerran aikaisemmin joskus kolme vuotta sitten. No eihän siinä mitään, kyseessähän on hyvä ja ihan osaava hevonen joka taisi viime kisoissa voittaa Helppo A-luokan. Jotenkin vaan ajattelin että se ei kuitenkaan ole oikein mua varten, onhan se niin isokin! Miten sitä oikein osaa tuollaista järkälettä edes ratsastaa, itse kun olen tällainen rääpäle :D


Ensituntumalta Winston vaikutti ihan mukavalta ja alkuravit menivätkin ihan mallikkaasti ja heppa hölkkäili mukavan rennosti eteen ja alas. Alkuravien jälkeen laukattiin kahdella pääty-ympyrällä ja kaikki sujuikin ihan hyvin kunnes eräs toinen hevonen otti Winstonin takana pienen spurtin jolloin heppa päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa parit spurtit itsekkin. Kierros-pari siinä ympyrällä meni ennen kuin sain järkäleen taas hallintaan ja koko ajan senkin jälkeen sillä piti teettää töitä ettei päässyt lähtemään karkuun uudestaan. On se sellainen vekkuli.

Tunnin päätehtävä oli pohkeenväistöt joita tehtiin pitkillä sivuilla, ensin uralta pois ja uralle takaisin. Väistöt eivät ole Winstonin bravuureita, kyllä se osaa niitä mennä mutta lähinnä ne ovat sen mielestä maailman turhin keksintö. Hyvin mielellään se vaan juoksisi avuilta pois kun pitäisi ottaa väistöaskeleita (ja onnistuikin siinä aina välillä...) joten töitä sai tämän herran kanssa tehdä. Jossain vaiheessa otettiin mukaan myös laukannosto suoraan väistöstä uralle palattaessa. Monien enemmän tai vähemmän tuskaisten yritysten jälkeen saatiinkiin yksi ihan nappiin onnistunut väistö ja laukannosto joihin olin erittäin tyytyväinen.

Noin yleisesti ottaen Winston liikkui ihan ookoosti, vaikkakin se oli koko tunnin melkoisen jäykkä vasemmalle ja jäi helposti vasempaan kiinni. Opettajan ohjeilla koetin taivutella sitä tehtävien välissä vähän kummallekkin puolelle vuorotellen ja se tuntuikin hetkittäin tepsivän. En ehkä saanut vasenta puolta ihan täysin läpi mutta tunnin lopussa se oli sentään hieman parempi.

Vaikka tuntiin mahtui muutamia ihan hyviä hetkiä niin missään nimessä ei voi sanoa että olisin tämän hevosen nappuloita löytänyt. Tällä kertaa se taisi olla vähän niin että Winston vei ja minä vikisin :D saas nähdä mikä on tilanne ensi kerralla. Opettavainen tunti oli tämäkin joka tapauksessa.

Niin pieni ja viaton


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti