estetunti

Luokittelisin itseni eniten kouluratsastajaksi koska siitä pidän eniten. Joka neljäs ratsastustunti on kuitenkin meillä aina estetunti joten tulee sitä esteratsastustakin harrastettua. Eikä sillä, kyllä mä esteistäkin pidän mutta koen että olen ehkä vähän nössö siinä lajissa. Kehitystäkin on kuitenkin ollut viime aikoina havaittavissa ja kerta kerralta olen entistä varmempi esteillä.

Keskiviikkona oli tosiaan taas estepäivä ja ratsukseni sain welshponitamma Annien, kuten niin monella aikaisemmallakin estetunnilla. Annieen todellakin pätee sanonta pieni mutta pippurinen sillä tulta ja tappuraa tästä tammasta ei puutu. Olen mennyt tällä ponilla paljon viime kesästä nyt alkuvuoteen asti (sen jälkeen poni on ollut mulla lähinnä vaan estetunneilla) ja se onkin yksi lemppareistani vaikka vähän ailahtelevaista sorttia onkin. Yhtenä tuntina se saattaa olla ihan tajuttoman hyvä ja keskittynyt ja seuraavalla vaan juoksee alta pois eikä kuuntele mitään. Keskiviikko oli ehkä vähän näiden kahden välimaastosta. Poni oli alkuverkassa oikein kiva ja kuuliainen eikä yrittänyt ryntäillä niinkuin sillä välillä on tapana. Hyppäsimme tällä kertaa aika monimutkaista rataa jossa oli yhteensä 8 hyppyä ja pari aika tiukkaa käännöstä. Esteet olivat noin 60cm, vaikkakin joillekin halukkaille niitä vielä korotettiin lopussa jonkin verran.

Verryttelyhypyissä Annien meno tuntui todella mukavalta ja hallitulta ja ajattelin että jes, täähän sujuu. Kuitenkin, aloittaessani omalla vuorollani hyppäämään koko rataa poni tuntui yhtäkkiä jopa hieman laiskalta ja oli vähän pohkeen takana josta johtuen se kielsi kuudennella esteellä. Otin raipan avuksi ja kun poniin saatiin hieman liikettä, meni loppurata ihan mukavasti. Jännä kyllä miten yleensä niin kuumalla ponilla voi vireystaso vaihdella näin paljon, tosin yleensä se on ollutkin rauhallisempi aina silloin kun se saa suorittaa tehtävää yksin eikä sen tarvitse stressailla muita hevosia ympärillään.

Tämä ei ehkä ollut meidän parhaimpia estetunteja mutta hyvä mieli jäi siitä että sain hypättyä tämän aika vaikean radan kunnialla loppuun sen yhden kiellon jälkeen ja että onnistuttiin tekemään ne tiukat käännökset hyvin. Niistä saatiin opettajaltakin kiitosta.

Ei muuta kuin ensi kertaan!