lauantaiextra

Varaan aina silloin tällöin extratunteja keskiviikon vakiotuntini lisäksi silloin kun budjettini antaa periksi ja tunneilla on tilaa. Olin tosin ajatellut etten nyt toukokuuksi ottaisi niin montaa extraa säästääkseni hieman Irlannin matkaa varten. Tunnit ratsastuskoululla ovat kuitenkin kohta jäämässä kesätauolle ja siitä ahdistuneena varasin kuitenkin vielä pari ennen sitä. Eilen olin siis taas extraamassa ja mulle oli laitettu Annie. Oon mennyt sillä niin monta kertaa estetunnilla että oli taas mukava saada se ihan perus koulutunnille. 

Tunnin teema oli vastalaukka ja eritoten niiden nostot käynnistä. Ollaan viime aikoina tehty jostain syystä tosi paljon laukkatehtäviä ja erityisesti vastalaukkaharjoituksia. Oikeastaan se on ihan hyväkin koska ravia on kuitenkin viime vuosina tullut työstettyä enemmän ja laukka on jäänyt vähemmälle huomiolle joten hyvä että siihen keskitytään nyt enemmän. Annielle vastalaukkatehtävät ja erityisesti niiden nostot ovat olleet vaikeita koska poni ei osaa niitä niin hyvin ja usein kuumeneekin niistä sen takia melkoisesti. Odotukset eivät siis olleet kovin korkealla mutta eilen ne itseasiassa onnistuivat yllättävän hyvin. Yleensä jo laukannostot käynnistä ovat olleet ponille vaikeita mutta vaikka poni välillä hieman kuumenikin niin kaikki nostot yhtä tai kahta lukuunottamatta onnistuivat jopa ihan hyvin! Kerran Annie tarjosi myötälaukkaa mutta kaikki muut nousivat vastalaukassa. Olinkin poniin tosi tyytyväinen ja kiittelin sitä vuolaasti.

Yritin tällä tunnilla myös keskittyä Annien muotoon enemmän, se kun tuppaa helposti menemään liian alas kuolaimen taakse josta saimme opettajaltakin alussa kritiikkiä. Yritin siis saada ponin niskan ylemmäs ja turvan osoittamaan jopa hieman eteenpäin. Tämä ei ollutkaan ihan helppo tehtävä koska poni on tottunut menemään sinne kuolaimen taakse niin mielellään koska siellä sen ei tarvitse tehdä niin paljon töitä. Multa lähtee myös varsinkin Annien kanssa ohjat helposti lipsumaan pitkiksi jolloin ponikin hyvin helposti valahtaa liian alas. Yritin nyt kuitenkin tietoisesti pitää ohjat tarpeeksi lyhyinä ja nyrkit visusti kiinni. Kyllä ne ohjat silti pääsi välillä lipsumaan mutta muutamia ihan hyviä pätkiä saatiin ja tunnin lopussa Annien muoto olikin jo paljon parempi ja niska ylempänä. Tähän pitäisi pyrkiä seuraavillakin kerroilla.

Tunnista jäi hyvä fiilis, tosin vähän tuntui siltä että olisi voinut itse ratsastaa vielä vähän paremmin. Niin helposti sitä antaa itsensä lipsua niihin vanhoihin virheisiin joita toistaa kerrasta toiseen vaikka tietää miten asiat oikeasti pitäisi tehdä. Ärsyttää. Poniin olin kuitenkin tällä kertaa tosi tyytyväinen, vielä kun saisi omaa ratsastusta vielä parannettua. Harjoittelu jatkukoon.

Muutamia kuvia tuli nappailtua myös muista tallin asukeista.

Rella muikistelee.

Rauhallinen Ralle kuuluu tallin senioreihin.

Patsy nauttii tarhailusta.

Pinja oli päiväunilla.

"Hei miks herätit mut?"

"No nyt kun tässä kerta hereillä ollaan niin ehkä sitä vois etsiä vähän jotain naposteltavaa."

tavoitteena keveys

Niin, mun oli tarkoitus vielä erikseen tarinoida siitä lauantain ratsastustunnista. Ratsuna oli tuttuun tapaan Pinja. Heppa oli jo karsinassa jokseenkin vähän rauhaton ja kentän laidallakin tepasteli siihen malliin että mietin taas että mitähän tästä oikein tulee. Ratsastuskentän vieressä olevalla konehallilla oli myös sopivasti vipinää juuri silloin ja sieltä kuului jos jonkinlaista kolinaa, suhinaa ja kalketta. Pinja kulki pienestä jännittyineisyydestä huolimatta kuitenkin ihan hyvin ja erityisesti verryttelylaukoista saatiin opettajalta kehuja. Muutamia hypähdyksiä konehallin melut kuitenkin aiheuttivat, niin Pinjalle kuin toiselle hermoheikolle tammalle Patsylle ja jossain vaiheessa meidät kaksi ratsukkoa vaihdettiinkin toiseen päähän kenttää (jossa taas oli pelottavia takkeja ja kasseja tolpasta roikkumassa - ojasta allikkoon). 

Tunnin pääasiallinen teema oli laukannostot jotka piti suorittaa keskellä kenttää ja pitää hevonen mahdollisimman suorana. Pinjalle vasemman laukan nosto on hieman vaikeampi ja se helposti tuppaa menemään siinä hieman vinoon. Sitten kun sain hevosen nostamaan laukan suorana, laukka olikin väärä. Seuraavalla kerralla sain kuitenkin nostettua vasemman laukan niin kuin pitikin. Oikean laukan nostoissa ei ollut kummempia ongelmia vaan ne onnistuivat ihan hyvin ja hevonen oli suora. 

Olin tälle tunnille ottanut asiakseni myös yrittää pitää Pinja mahdollisimman kevyenä vasemmalle, sinne kun se tuppaa helposti jäämään kiinni. Yritinkin pitää vasemman ohjan mahdollisimman kevyellä tuntumalla ja ratsastaa oikeaa puolta enemmän läpi (näin oli opettaja neuvonut eräällä toisella tunnilla, mulla oli silloin eri hevonen mutta sama ongelma). Aina kun heppa tuntui yrittävän painaa vasemmalle kädelle, hölläsin vasenta ohjaa ja ratsastin oikeaa puolta määrätietoisemmin. Tämä konsti tuntuikin toimivan hyvin ja Pinja pysyikin melkoisen kevyenä vasemmalle koko tunnin. 

Samaan syssyyn voisin kertoa myös eilisestä ratsastuksesta. Mulle oli laitettu pitkästä aikaa Patsy, josta olinkin ihan mielissäni. Patsy oli aikaisemmin tosi säikky ja pelkäsi muita hevosia jonka vuoksi se oli melko hankala ratsastaa. Nykyään tamma on kuitenkin rauhoittunut melkoisesti ja siitä on tullut oikein mukava tuntiratsu. Säikkyy se välillä vieläkin mutta ei enää läheskään yhtä pahasti.
 

En kyllä poseeraa // En varmana // No okei jos nyt vähän.

Mulla menee Patsyn kanssa yleensä alussa jonkin aikaa ennen kuin saan sen kuulolle ja rentoutumaan oikeaan asentoon. Tälläkin kertaa ensimmäiset kierrokset kevyessä ravissa meni vähän hapuillen ja Patsy kulki pää pilvissä eikä olisi oikein halunnut keskittyä mutta yritin ratsastaa sitä reippaasti eteen ja käännellä ja taivutella. Ensimmäisten laukkojen jälkeen alkoi menemään vähän paremmin kun heppa hieman rentoutui ja sen seurauksena turpakin laski vähän alemmas.

Meillä oli tällä kertaa vastalaukkatehtävä jossa mentiin kahdeksikkoa niin että toinen ympyrä myötälaukassa ja toinen vastalaukassa. Patsy on laukkatehtävissä yleensä tosi mukava ja niin se oli tälläkin kertaa; molemmat vastalaukkaympyrät onnistuivat hyvin ja laukka jatkui tasaisena myötälaukasta vastalaukkaan ja toisinpäin. Tässä kohtaa Patsy alkoi tuntua jo melko hyvältä ja rennolta ja saatiinkin kovasti kehuja hyvästä ja pyöreästä muodosta. 

Kovasti piti tehdä töitä koko tunti ja lopussa olinkin jo ihan naatti, mutta silti tunnista jäi tosi hyvä fiilis.

aurinkoa ja karvaturreja

Sää on ollut ihanan aurinkoinen koko viikonlopun ja eilen lauantaina päästiinkin taas kentälle ratsastamaan (lisää siitä erillisessä postauksessa). Tunnin jälkeenkään en malttanut heti lähteä kotiin vaan nappailin muutamia valokuvia tallin ympäristöstä ja sen asukeista.

Amppari nauttimassa auringosta.

Poneilla oli ruoka-aika.

Syömisen ohessa ehtii hieman rapsuttelemaankin.

Tähän maisemaan ei varmaan kyllästy koskaan.

Tällaisten karvaturrien kyydissä sitä on joskus itsekkin tullut aloittelijana keikuttua.

"Vieläkö sä siinä pällistelet?"

Ihan kohta on kesä!

who said ponies can't fly?

Yleensä estetunnit herättää mussa vähän sellaisia kauhunsekaisia tunteita mutta johtuneeko sitten lähenevästä Irlannin matkasta vai mistä mutta nyt oikein innolla odotin tätä kuukausittaista estetuntiamme. Hevoslista ei tuottanut yllätyksiä, Anniesta on näemmä selkeästi tulossa meikäläisen estetuntivakio. Ja passaahan se mulle, ponihan hyppää varsin hyvin varsinkin kun sille päälle sattuu. Meillä oli tällä kertaa suht helppo kolmen esteen tehtävä josta aina suunnasta riippuen hypättiin kahta kerrallaan. Esteet sijaitsivat hieman kaarevilla urilla joten tarkoitus oli keskittyä hevosen ohjaamiseen. Saimme myös tulla tehtävää melko peräjälkeen joten odottelua ei tällä kertaa ollut sen ansiosta niin paljon. Esteet olivat aluksi noin 50cm mutta lopuksi niitä korotettiin noin 70cm:iin. Kamala kun näyttivät korkeilta! Mua ei jostain syystä kuitenkaan jännittänyt yhtään vaan oli pikemminkin sellainen fiilis että jes, let's do this!

Sama fiilis tuntui olevan myös ponilla joka hyppäsikin hyvin ja tyytyväisen oloisesti koko tunnin. Vasen kierros tuotti tosin jonkin verran ongelmia, poni tuntui nimittäin olevan vasemmalle pohkeelle täysin kuuro ja heittäytyi pohjetta vasten minkä kerkesi. Lähestyminen vasemmasta suunnasta ei siis ollut paras mahdollinen mutta esteistä päästiin silti yli. Annien hyppääminen aiheuttaa aina sivustakatsojissa hilpeitä reaktioita, poni näet hyppää kuin kissa konsanaan, korkealle ja kaviot tiukasti mahan alla :D Tuntuikin vähän siltä kuin oltas 50-70cm esteiden sijaan hypätty noin 110cm :D

Viime kerralla Annie oli hieman pohkeen takana ja sen takia kielsikin kerran mutta tällä kertaa sellaisesta ei ollut tietoakaan vaan vauhtia riitti välillä vähän liiaksikin ja esteistä lennähdettiin viuhuen yli. Ihan huippua! Ne vasemman kierroksen huonot lähestymiset jäivät hieman harmittamaan mutta kokonaisuutena tunnista jäi oikein miellyttävä maku.

Ehkä jonakin päivänä..? (Kuva viime syksyn estekisoista)

tilaustyö

Aina silloin tällöin saan piirustustilauksia joita yleensä teenkin oikein mielelläni. Tällä kertaa minulta toivottiin samankaltaista kuvaa kuin blogin bannerissa, tosin ratsukko on tietysti eri. Saanko siis esitellä, Vuokko ja Romeo! ;)